Hyvä uutinen jokaiselle

On olemassa hyviä ja huonoja uutisia. Erityisen huono uutisesta tulee, jos jälkimmäinen jollain tavalla osuu omalle kohdalle. Maailmanlaajuinen seurakunta uskoo, että on olemassa yksi hyvä uutinen ylitse muiden: evankeliumi eli ilosanoma Jeesuksesta. Jumala rakastaa luomaansa ihmistä ja tahtoo elää yhteydessä hänen kanssaan. Jeesus kuoli ristillä syntiemme sovitukseksi ja kärsi meille kuuluvan rangaistuksen.

”Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi.” (Jes. 53:8)

”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16)

Suuri uutinen on se, että Jeesus julkisen kuolemansa jälkeen nousi ylös kuolleista. Hän osoitti, että elämä ei pääty kuolemaan, vaan jatkuu iankaikkisesti. Hän avasi meille ihmisille tien Jumalan luokse. Jeesus kutsuu ihmisiä elämään yhteydessään, Jumalan lapsina. Me saamme vastaanottaa sen pelastuksen, jonka hän on maailmalle lahjoittanut.

”Ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.” (Joh. 6:37)

”Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.” (Joh. 1:12)

Ihmisestä tulee Jumalan lapsi, kun hän saa vastaanottaa Jeesuksen ja syntien anteeksiantamuksen omaan elämäänsä. Itse Jumala ei vaadi meiltä mitään, mitä hän ei olisi valmis antamaan.

”Jos me tunnustamme syntimme on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” (1. Joh. 1:9)

Luukkaan evankeliumin 15. luku on itselleni rakas ja varsinkin sen ensimmäinen jae, joka kertoo Jeesuksesta ja kuuluu näin: ”Kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen tykönsä kuulemaan häntä.”

Jeesuksen luokse oli siis kokoontunut joukko vajavaisia, ehkä muista eristettyjä ihmisiä. Jeesuksen luokse oli kokoontunut monella tapaa epäonnistuneita ja muiden halveksimia ihmisiä. Jeesus ei tuominnut heitä heidän elämänsä ja elintapojensa tähden eikä nuhdellut, vaikka siihen olisikin ollut syytä ja mahdollisuuskin. Jeesus tiesi, ettei se auta mitään.

Hän kertoi heille kolme vertausta: vertauksen kadonneesta lampaasta, hukatusta rahasta ja tuhlaajapojasta. Jeesuksen sanoma näiden kautta oli se, että jotain on hukassa ja omistaja haluaa löytää hukkaamansa asian hinnalla millä hyvänsä. Paimen haluaa löytää eksyneen lampaan, nainen hukkaamansa rahan ja Isä maailman melskeeseen kadonneen poikansa. Näille publikaaneille ja syntisille Jeesuksen viesti oli, että samalla tavoin Jumala haluaa saada yhteydestään kadonneen ja eksyneen ihmisen takaisin luokseen hinnalla millä hyvänsä.

Tuhlaajapoika tunnetaan siitä, että hän lähti kodistaan suuren ennakkoperinnön kanssa elämään railakasta elämää. Railakas elämä kuitenkin hyytyi rahojen loppuessa. Lopulta hän sai töitä sikojen paimenena ja söi nälkäänsä niiden rehuja. Koti-ikävä luonnollisesti alkoi vaivata, mutta häntä arvelutti, että voiko hän enää palata kotiinsa tuhlattuaan kaiken.

• Hän teki tietoisen päätöksen: ”Minä nousen ja menen isäni tykö.”
• Hän teki suunnitelman: ”Sanon isälleni, että olen tehnyt syntiä taivasta vastaan sekä sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan.”
• Tämän jälkeen hän toimi: ”Hän nousi ja meni isänsä luokse.”

Kertomus jatkuu: ”Kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.” Ja sitten järjestettiin juhlat.

Meistä kukaan ei ole täydellinen, ja elämämme historia voi olla enemmän tai vähemmän rosoinen. Voi olla, että suhteessa Jumalaan olemme kaukana kotoa. Meillä on taivaallinen Isä, joka odottaa sinua ja minua luokseen. Tähän liittyy myös Jeesuksen lupaus: ”Sitä joka minun luokseni tulee, minä en heitä pois.” Meitä odotetaan.

Kannattaa lukea Luukkaan evankeliumin 15 luku vielä tänään. Haluatko sinä vastaanottaa tämän hyvän uutisen?